Blogi nukkunut talviunta tosissaan

Klaudian talossa kaikki on hyvin ja Nevalaisen perhe remontoi sekä sisustaa omaa kotiaan hyvin ahkerasti. Ainoa joka on laiskotellut eli nykysanalla kotvaillut, on blogin kirjoittaja. Nevalaisten rintamamiestalo saapui postissa jo viime marraskuussa. Jorma Havian rakentama talo numero 86 oli unelman täyttymys! Kiitos vain Jorma! Talon rakentamista voi seurata Jorman blogissa http://nukketalo.blogspot.com/

Tästä muistosta kaikki alkoi

Harmiksi talo oli särkynyt lähetyksen aikana ja on vaatinut remonttia jos jonkinlaista. Pahin vaurio eli seinän rikkoutuminen on korjattu ja päästään pian korjaamaan kuistia, joka myös kärsi huolimattomasta kuljetuksesta. Samalla olen maalaillut ja tapetoinut sekä rakentanut ikkunoita ja sisäovia oman leipätyön ohessa, joka välillä tuntuu vievän kaikki mehut.

Palkkatyö sekä mahdollistaa, että hidastaa hyviä harrastuksia, mälsää. Mutta oikeasti, pitäähän sitä toki tehdä välillä muutakin kuin istua sormet ja naama liimassa. Työt, kotihommat 1:1 koossa, koira ja itsestä sekä läheisistä huolehtiminen ovat tärkeitä asioita elämässä myös.

Harmitti valtavasti, kun näin tämän.

Kuistin harjakin oli hajalla

Eikun töihin...

Tässä talo alkuperäisenä, kuisti odottaa vielä korjausta.

Mietin tässä jo välillä, että pitääkö rintamamiestalolle tehdä oma blogi, mutta tämä taitaa olla ihan hyvä alusta ja onpahan täällä jo tarinaa siitä, miten kaikki alkoi. Itse olen sellainen nukkisharrastelija, että rönsyilen ja sekin voi aiheuttaa omat haasteensa harrastukseen ja jaksamiseen. Olen nimittäin harrastuksen myötä kiinnostunut myös muista nukeista ja leluista, lähinnä vanhemmista -retrotyylisistä. Joten olkoon blogin nimi Nukkekotitarinoita jatkossakin, vaikka aiheet saattavat välillä liippaista jotain muutakin juttua.
 Tältä uudelta vuodelta toivon, että ymmärtäisin kirjoittaa myös nukkisaiheisista retkistä ja joitain ohjeita ylös, sillä eihän elämä pääty yhteen rintamamiestaloon! Toivottavasti saan puuhata harrastuksen parissa monipuolisesti pitkään ja eiväthän kodit ole ikinä valmiita! Klaudiankin talossa ja puutarhassa olisi vielä vaikka mitä tekemistä...

Ikkunat samalla alkuun...

Neppis teki vintille jo oman tukikohdan...

Eteisestä katsottuna. Väliseinä ei ole vielä kunnolla kiinni.

Pieni kylpyhuone tulee alakertaan. Päivin antamasta lipastosta suunnittelen paikkaa altaalle, sellainen näkyy olevan muotia...

Etuseinän ikkuna ja tapetoitu seinä. 

Heike-äiti istuu tyttärelle ajatellussa huoneessa ja miettii sisustusta...

Ninnukka eli Annukka sisko pääsee Neppiksen seuraksi tämän huoneeseen. Nämä sisarukset eivät riitele tilasta.

Mitähän Ukko Nevalainen tässä mittaa? Et kai suunnittele yläkertaan vessaa?

Nukkekotiharrastus on parasta yhdessä. Perheeltä ja ystäviltä on tullut apua, neuvoja ja ideoita. Kiitos niistä.

Pitkästä aikaa

Klaudian talo on täyttynyt niin tavaroista kuin asukkaistakin. Nevalaisen perhe asustaa Klaudian kanssa, siihen saakka, kunnes oma rintamamiestalo valmistuu. Ja näillä näkymin se valmistuu pian, jo  mahdollisesti ensi viikoksi. http://nukketalo.blogspot.com/ linkistä voi seurata Jorma Havian blogista talo numero 86 valmistumista.

Klaudialle pitäisi tehdä lisää valaisimia, tauluja seinille, kylpyhuonetta pitäisi sisustaa lisää ja se kirjahyllykin olisi paikallaan. Aitoa valaistusta en varmaan tänä vuonna Klaudian taloon saa, mutta ehkä ensi vuonna. Uuden talon hankkiminen alkaa jo hieman jännittää. Minun pitää raivata sille tilaa tähän 1:1 talon remppa-römppä kaaoksen keskelle. Sitten sen sisustaminen ja kalustaminen on mukavampaa.

Itse tehdyt kiireet ja väsymykset ovat pitäneet minut poissa blogin kirjoittamisesta, mutta jospa tämä nyt vähän tästä vilkastuu. Tässä kuvia Klaudian huushollista.

Tässä ovat pariskunta Nevalainen. Isäntä on nimeltään Ukko ja rouvan nimi on Heike, vaikka suunnittelin suomalaista nimeä. Perheessä, jossa kaikki tietävät harrastuksestasi, satelee kommentteja mm. nimistä ja tarinoista.

Työhuoneeseen on tullut lamppuja.

Oijoi, kun pitäisi saada seinille täytettä.

Klaudian kamarissa on mukava tunnelma, tauluja ja kaappiin vaatteita lisää.

Pullantuoksuisessa keittiössä on kuitenkin siistiä.

Kukaan ei ole kerennyt perkaamaan kanttarellisatoa. Taulut seiniltä, sekä vaatteet ja saappaat puuttuvat.

Perhe Nevalainen Klaudian pienessä salissa. Tytär Niina ja poika Neppis ovat noin 10-14-vuotiaita.

Kun sais porukalle kengät talveksi...

Rintamamiestalon suunnittelua

Olen piirtänyt floorplanner ohjelmalla haaveilemani rintamamiesnukketalon pohjapiirustusta. Talon pohjaratkaisu pohjautuu mummolan taloon. Yläkerrassa päänvaivaa ja muistivaikeuksia aiheutti vessan paikka, joka aina on rintamamiestaloissa hormin vieressä. Vessaksi tarkoitettu tila ja komero purettiin aikoinaan pois, koska haluttiin toisellekin makuuhuoneelle oma sisäänkäynti. Paloturvallisuudella oli varmasti asian kanssa jotain tekemistä, mutta myös sillä, että toinen sisävessa koettiin turhana. Itse toivon sitä nukketalooni, koska aikoinaan ukki niin haaveili. Sitä en tiedä, kuinka todenperäisiä haaveilut olivat, koska järvenjättömaalle rakennettuun taloon noin kattavan viemäröinnin kunnollinen rakentaminen olisi voinut olla hankalaa? Myöhemmin 80-luvun lopulla taloon rakennettiin saunasiipi ja sen viemäröinti olikin jo sitten toinen juttu.

Mietin tuota kuistia vielä, että millainenkohan katto siihen tulee, jos sisäänkäynti on sivussa? Tämä on ainut kohta, joka ei pohjaudu todellisuudelle, vaan minusta tuollainen kuisti olisi vain niin hauska.

Mietin myös minkä väriset olivat mummolan ikkunalaudat. Ehkä ne olivat okran väriset, kermanvaalea talo ja okran väriset ikkunalaudat. Myöhemmin tultaessa 90-luvulle, ne maalattiin beigeksi. 

Saa nähdä missä aikataulussa talo valmistuu ja millainen siitä loppujen lopuksi tulee. Talon suunnittelu on herättänyt paljon muistoja ja nytkin huomasin yhden asian, kun katsoin tuota kuvaa mummolasta, siitähän on siirretty palotikkaat jonnekin muualle, kuin yläkerran ikkunan alle...ehkä ne ovat toisella puolen, kun yläkerran peräkamariin on nyt oma sisäänkäynti...